Rhodos

Tämä jumalaisen ihana saari. Toden totta. 

Aika vierähti ja reissut on reissattu.. Mutta taskut täynnä muistoja ja hienoja kokemuksia takaisin tultiin. Enkä yritäkään luvata että yhteen tekstiin saisin sen kaiken mahtumaan ja RUOKA, siitä on pitkäksi, pitkäksi aikaa kerrottavaa.. Varmasti ihan kyllästymiseen saakka!!

Mutta aloitetaan itse Rhodoksesta.. Ja kyllä, tiedän että se nykyään kirjoitetaan Rodos, mutta olen tykästynyt vanhaan muotoon. Rhodoksen nimestä kiertää monia taruja, mutta paikallisten mukaan nimi on tullut ruususta, joita saarella on kasvanut paljon. Sen näkee myös turisti krääsässä, joihin on ruusuja kirjailtu tai painettu.. Mutta AURINKO!! Sitä riitti. Ja vaikka loma oli syyskuussa, lämpö oli +30 astetta ja yöstä n. +25 astetta, mutta niinhän se on, että Rhodos on auringonjumala Helioksen saari, ja siellä on vuodessa keskimäärin 300 aurinkoista päivää.

Turismista puheenollen, jos jossain kunnioitetaan turisteja, niin meistä ainekin tuntui että Rhodos kuuluu kärkisijoille.. Sillä milloin tarvitsimme apua, opastusta tai mitä tahansa, sen saimme. Rhodoksella ei tarvinnut pelätä lompakon katoamista ja palvelua sai myös suomen kielellä jos osasi etsiä, lääkärit, ravintolat, kaupat. Ja turistialueet olivat siistejä, viihtyisiä ja Rhodos meidän silmään oli todella rauhallinen. Ja turvallisen sekä helpon oloinen matkakohde.

Mutta se kääntöpuoli, maasta näkee että se on köyhä. Turistialueen ulkopuolella on lukuisia rapistuneita ja hylättyjä rakennuksia. Tätä aluetta en sanoisi enää siistiksi. Mutta turvalliseksi kylläkin. Itse käytimme paikallisen alueen palveluita, marketteja, leipomoa ja kauppoja. Emme tulleet huijatuksi, kuin oluen suhteen.. Ja sehän ei Isäntää haitannut. Sillä pientä olutta ei Rhodoksella monessakaan turistikohteessa ollut olemassa, olevinaan. ;) Mutta Isäntä mielellään isot tuopit otti vastaan, kun hintakaan ei lompakkoa rasittanut. Ja takseilu oli kovin turvallista. Taksin sai nopeasti, hinta kerrottiin etukäteen ja uskokaa tai älkää, kyyti oli mukavan rauhallista ja tasaista. Vaikka pienet kadut ja kujat toivat varmasti haasteen ajamiseen. Kuulemani perusteella odotin hurjaa menoa. Ja hurjalta liikenne näytti kävelijän silmin toki..

Nähtävyyksistä kolusimme vaikka MITÄ!! Ja pieni matkaopas kirjamme, joka eräänä päivänä yllätyksenä meille tupsahti tuttavapariskunnalta, palveli meitä kovasti. Kiitos matkaoppaasta! Mutta nähtävyyksistä ehdin kertoa myöhemminkin!! Lyhyesti mainitakseni, Vanha kaupunki, Suurmestarin palatsi, Johanniittainkatu , Lindos, kolmanneksi tunnetuin akropolinen alue ja Athenen temppeli, Platia Argyrokastroun aukio, Agios Nikolaoksen linnake, Mandrakin satama, suurin uimaranta Elli, Kolonan satama, Pides Kallitheas entinen art deco- kylpylä,Rhodoksen akvaario ja Kimisis Theotokun kirkko.

Mutta vielä jäi paljon näkemättäkin! Ehkä eniten harmittamaan jäi pieni Koskinoun värikäs kylä ja Apollon temppeli ja temppelin vieressä oleva stadion, jotka bussin ikkunasta pongasimme. Lisäksi mielenkiintoinen varmasti olisi ollut myös Faliraki, Kamiros, Tsambikanlahti ja Tsambikan luostari, Perhoslaakso, Anastasia Triandafylloun viinitarha, Kritinian linna, Zeuksen temppelin rauniot  ja ja ja.. Eli nähtävää tällä pienellä saarella riittäisi vielä moneksi kerraksi ja viikko on aivan liian lyhyt aika tutkia saarta.

Pintaraapaisun saimme.

Mutta ettei aivan unohdeta tärkeintä, eli RUOKAA. On sen vuoro nyt. 

Kreikkalaista ruokaa pidetään erittäin terveellisenä. Tuoreet raaka-aineet ja ruuan valmistustapa. Kreikassa ruoka tarjoillaan raakana, nopeasti grillissä tehtynä tai pitkään uunissa haudutettuna. Peruselintarvikkeita ovat oliiviöljy, yrtit, meren antimet, lampaan- ja vuohenliha, kasvikset, pähkinät ja hedelmät. Kreikkalaista grilli ravintolaa kutsutaan nimellä psistarias. Tavernat taas ovat hieman ”parempia” ruokapaikkoja, kun taas ouzereissa tarjoillaan pieniä alkupaloja ouzon kanssa. Kreikkalaista kahvilaa kutsutaan kafenioksi.

Ensimmäinen ajatus Kreikkalaisesta ruuasta on Kreikkalainen salaatti, horiatiki ja feta juusto. Moussaka, Kreikan kuuluisin ruokalaji. Tzatziki, pastitsio, keftedes ja suvlaki tulivat myös tutuiksi. Ja tulevat myös blogin lukijoille tutuksi ;) Ja kyllä se meijän Isäntä muutaman kalamarakin (uppopaistetun mustekalan) suuhunsa laittoi. IYH. 

”Maassa maan tavalla”, niin kuin Äiti sanoisi.

Juomapuolesta mainitakseni, Rhodoslaiset viinit, anis viina Ouzo, Kreikkalaiset oluet Mythos, Alfa ja Vergina. Sekä Frappe, kylmä vatkattu pikakahvi.

Hotelliruokailua. Athineon hotellillamme oli oma ravintola josta pystyi tilata ruokaa laidasta laitaan. Baarin puolelta sai pientä naposteltavaa yö myöhään asti. Joten osan ruokailuistamme suoritimme hotellilla ja niihin keskityn nyt. 

Ravintolasta tilasimme Horiatiki (Kreikkalainen salaatti), Keftedes (Kreikkalaiset lihapullat), sekä valkosipulileipää. Hyvin tyypillinen lounas. Mutta ulkomuoto erosi kovinkin paljon suomessa totutusta fetasalaatista ja lihapullat eivät muistuttaneet ollenkaan mummon pullia ;) Ja hyvä niin. Mautkin meinaan olivat uusia. Emännän salaatti oli näyttävä ja hyvä, kovin täyttävä! Ja ainoa mistä voi valittaa, on että punasipulia oli liikaa omaan makuuni. Isännän annos oli maultaan hyvä ja Isännän mukaan ”lihaisempi” kuin Suomalaiset lihapullat (Mitä sitten tarkoittaakaan?). Lihapullat tarjoiltiin tomaattikastikkeessa riisin kanssa. Ja ainoa mistä tuo Isäntä valitteli, oli lihapullien määrä.. Ja emännän silmään annos ei kovin kaunis ollut. Tästä huvista maksoimme noin 16€. 

Baarin puolelta tilasimme pitkin lomaa Kinkku-pekoni pitsoja, joista maksoimme 8€/kpl.. Pitsat olivat ”pannupitsoja”, joten yhdestä pitsasta riitti hyvin kahdelle hengelle. Myös lämpöisiä mini tortilloja söimme. Sekä toki maistettava oli kylmää vatkattua kahvia Frappea, joka muuten oli oikein hyvä maistelu kokemus, mutta hieman liian vahvaa emännä makuun.

Aamupala hotellilla oli mielestämme hieman kallis, 10€ päältä. Ja kolme kertaa loman aikana kävimme aamupalan nauttimassa. Leipää oli montaa sorttia, kakkuja, voisarvia, fetataskuja, marmeladeja, hunajaa, jugurtteja, leivän päällisiä, pekonia, nakkeja, munia ja kokkelia. Perushyvä aamupala. Täyttävä.

Hotelliruokailusta mainitakseni, hotellimme oli kovin siisti. Ruokatilat ja se osa keittiöstä minkä näin, oli todella siisti. Erityisruokavaliot huomioitiin todella hyvin ja palvelu oli nopeaa ja miellyttävää. Ruokalistat olivat luettavissa myös suomeksi. 

Olimme todella tyytyväisiä hotelliimme. Athineon huoneistohotelliin, joka sijaitsi paikallisen alueen rajalla, 200 metriä vanhankaupungin portilta. Tilaa riitti kahdelle hengelle, isolla parvekkeella, olohuoneessa, makuuhuoneessa, keittiössä ja kylpyhuoneessa. Tosin sängyt hävisivät reilusti kotisängylle, ja kotisuihku tuntui kovin ylelliseltä hotellikodin jälkeen. Allasalue oli yksi ehdottomista suosikeistamme ja mukava henkilökunta. Ja oli se ihana välillä aloittaa aamu, omalla parvekkeella juhla mokkaa juoden ja paikallisen marketin tuotteita maistellen ja päiväkahvia nauttien paikallisen leipomon tuotteiden kanssa. Kävimme siis paikallisesta leipomosta ihanan lämpöisen fetakolmion hakemassa maistelumielessä. Kannatti ja tulee varmasti kotona kokeiltua samaa.

Lähdettäessä kotiin päin, sanon mielummin NÄKEMIIN, kuin HEI. Sillä Kyllä Rhodos antaa aihetta matkustaa saarelle uudestaankin. Mutta tuskin meistä sentään tulee Rhodos tosi faneja, niin kuin osasta lomalaisista bussissamme, jotka olivat Rhodoksella jo 27 kerran!! Sillä ihana on nähdä uusia paikkoja, maistella uusia ruokia ja tutustua eri kulttuureihin.

 

Mutta, nyt lopuksi, tässä on ”special offer for you”, joka matkakuumeilet ja suunnittelet matkaa Rhodokselle, voitko enään tämän jälkeen olla varaamaatta matkaa? Jos voit, odotas vaan kun  päästään käsiksi Lindokseen ja Kallitheaan. ;) HAH!

                                                                                                                                                                              Addio!!

Ps. 
There is always hope, as long as we have food!