Herman`s yummy market

”Muistoja, toivoa. Makuja, tuoksuja.

Käsintehtyjä tarinoita.

Toivolan vanhassa pihassa.”

Jyväskylän keskustassa, keskellä täyttä tohinaa on Toivolan vanha piha. Hermannin herkkutori pidetään Toivolan vanhalla pihalla kesäaikana joka toinen lauantai ja viileänä kautena jokaisen kuun viimeisenä lauantaina. Hermannin herkkutorilla on lähiruokaa paikallisilta pientuottajilta, sekä sesongin mukaan vaihtuvia herkkuja. Hermannin herkkutorilta saa myös vinkkejä ja ohjeita ruuanlaittoon. Jyväskylässä ollessamme juuri Hermannin herkkutorin aikaan, oli sinne päästävä käymään. Isäntää tämä touhu ei kiinnostanut kovinkaan paljon, mutta emännän sinnikkyys palkittiin ja perille päästiin. Eikä ollut ollenkaan hullumpi pikkutori, kaikkea kivaa katsottavaa ja tutkittavaa.

Toivolan vanha piha on aikamatka 1800-luvun lopun Jyväskylään. Seppä Herman Toivola asutti aikanaan Vanhaa Pihaa yhdessä vaimonsa Matildan ja poikansa Muiston kanssa. Toivolan vanha pihan  on ainoa Jyväskylän 1800-luvun puutalokaudesta kertova, ehjänä säilynyt kokonaisuus. Herman Toivolan hengessä sielä tehtaillaan monenlaista niin kaupunkilaisten kuin matkailijoiden iloksi. Pihan tarjonta koostuu käsityöläispajojen ja putiikkien, Keski-Suomen museon ja kahvila muiston palveluista. Pihalla järjestetään erilaisia tapahtumia ympäri vuoden.  

Pihalla on vanha synnytyslaitos ja Toivolan talo , joissa nykyään toimii käsityö myymälöitä. Kävimme ihastelemassa kauniita käsitöitä, ja itse ihastuin mm. virkattuihin pitsikorvakoruihin. Ihania värejä. Kuitenkaan emme mitään niin mielenkiintoista löytäneet, että olisimme itsellemme ostaneet. 

Vanhasta sepän pajasta kuului taonnan ääni, niin kävimme sieläkin pyörähtämässä ja seuraamassa seppiä omassa työssään. Myytävänä oli myös monia metallista valmistettuja tuotteita ja koriste-esineitä. Me tyydyimme vain katselemaan.

Kiersimme myös pihalla olevan museon, joka oli sisustettu 1800-luvun loppupuolen kuparisepän taloksi. Museossa olisi ollut mahdollista saada opastettu kierros, mutta kiersimme museon omatoimisesti, nopsasti ympäri.

Ostoksia teimme kyllä, mutta ruuan parissa. Hermannin herkkutorilla oli jos vaikka mitä ruokatuotetta myynnissä. Jo ensimmäisestä kojusta mukaan lähti T-Barbeguen valmistama paisti mausteseos, lisäaineeton, gluteeniton ja sokeriton mausteseos joka on tarkoitettu paistin, padan, keiton ja riistan maustamiseen. Tämäntyylistä maustetta meillä ei vielä ollut ja maistoimme paikan päällä maustetta, maistui hyvinkin käyttökelpoiselta. Hinta 4€, ihan sopiva.

Hermannin herkkutorilla kohtasimme myös suureksi yllätykseksi maajussille morsiammesta tutun Paulan!! Me kun Isännän kanssa aina maajussille morsianta kotosalla seurataan, niin meille tämä oli oikein ”julkkis” kohtaaminen. Aikamme kierrettyä uskaltauduimme Paulaa jututtamaan, utelemaan ohjelmasta ja jopa kuvauttamaan itseni Paulan kanssa. HAH. Pienet ilot.

Paula ei ollut myymässä tälläkertaa omia tuotteitaan, mutta Paulalta ostimmekin sitten rivijärven luomu-vaalea lättyjauho pussukan. Jossa valmiiseen lättyjauho seokseen on käytetty luomuvehnä ja –ohra jauhoja. 1 kg paketista maksoimme n.3€, tarkkaa hintaa en nyt muista. Mutta tästä tulikin sitten seuraava tavoite, paistamaan Paulalta ostamista lettujauhoista oikein kunnon LETTUJA!!

Syöminen on aina mukavaa, mutta porukalla se on vieläkin mukavampaa. Isäni päätti avata grillikauden ja lupasi meillekkin pihvejä grillata. Niin kaupan valmiiksi marinoituja, kuin myös Isän itse marinoimia pihvejä. ( Ja kyllä ne Isän itse marinoimat olivat vaan paljon parempia..)

 

Minä taas vastasin jälkkäri puolesta ja tässä oli oiva tilanne päästä kokeilemaan Paulalta ostettuja lettujauhoja ja teinkin jo kotona lettutaikinan valmiiksi ja mukaan otettavaksi. Mutta tästä herkusta saamme kiittää Paulaa, joka myynti taidollaan tämän meille sai myytyä. Ihania lettuja!!

En oikein tiedä mikä tässä nyt onnistui, mutta jokin meni nyt nappiin ja letut olivat todella HYVIÄ! Taikinan koostumus oli hyvä, tuoksu oli ihana ja taikina oli erittäin helppo paistaa. Yksikään lettu ei hajonnut tai repeillyt. Oliko syynä Paulan ihme jauhot? Emännän oma salainen lettu resepti? Isän hyvä pannu? Pitkä turpoamis aika? Vai näiden kaikkien yhteensattuma? En osaa sanoa, mutta tämä toimi.

Söimme kaikki letut hetkessä pois.

Lisääkin olisi vielä mennyt.

Onnistuin kyllä Isännän kotona hermostuttamaan, kun mansikkahillo teki loppuaan ja ilmoitin että ”ei, me emme ota vadelmahilloa mukaan, vaan pärjäämme mansikkahillolla”, jolloin sain niskaani jurputukset.. Ettei vaan hillo lopu kesken Isännän letun syönnin. JUST. Ja varuilta otin pakkasesta sulamaan viime kesän mansikoita ja sekoitin ne hillon joukkoon. Ettei vaan nyt pääse hillo loppumaan kesken. ;) 

Mutta hyvä että jurputti, meinaan letun päällä ehkä ihan parasta. Hillo, missä lisäksi mansikoita. Tykkäsimme kaikki ja kovasti. Isänikin tykästyi ja suunnitteli jo kesän purjehdusreissuille käyvänsä torilta tuoreet mansikat hakemassa ja hillon joukkoon laittavansa.

Herkkusuina laitoimme vielä vaniljajäätelöä lettujen päälle, nams. Oikein kesä jälkkäri, vaikkei kesä vielä olekkaan..

No, Varaslähtö otettu!

 Ps.
There is always hope, as long as we have food!