The hostess made a special salad for men..

Tätä viikonloppua olemme viettäneet kotona, täysin tyytyväisinä. Vain lenkkeily on saanut meidät liikkeelle. Keli, jolloin ulkona viihtyy, niin koirat – kuin omistajatkin. Lenkkikohteiksemme on päätynyt lähimetsän lenkki ja oman kylämme keskusta alue, kiva lenkkeillä muuallakin kuin omassa ”piha-piirissä”.

Vaikka lenkkeily onkin mukavaa ja tekee hyvää ololle ja mielelle, kyllä kunnon lenkin AINA kruunaa, lenkkikahvit. Jotka vietimme tällä kertaa kotosalla.

( Kiskalta lenkki loton vain haimme ;) )

 

Tämän kerran herkkuna oli Saksalaisten herkku, Pretzel, eli suolarinkeli. Isännälle täysin uusi juttu!! Mutta ihan mieluinen ;) Nämä pretzelit haimme valmiina Lidl:n paistotiskistä. Emme täyttäneet pretzeleitä mitenkään vaikka väliin olisikin kivasti sopinut jokin marmeladi tai vaikkapa tuorejuusto.  Kelpasi meille näinkin. 

(Te jotka ette vielä ole pretzeleihin tutustuneet, ne maistuvat aivan suolatikuille..)

Pretzeleiden kanssa joimme kuumat kaakaot, tietysti extra kermavaahdolla, nams! 

Lauantai- illaksi oli tiedossa vieras taloon. Joten, kiva syödä yhdessä ja soittoa tälle Isännän miespuoleiselle ystävälle, ”uppoaako salaatti?” Onneksi vieraamme on luokkaa ”kaikki ruoka uppoaa”, eikä kammonnut ajatusta salaatin syönnistä. Passitimme vieraan tulomatkalla alkon kautta kulkemaan, täytyyhän sitä jotain ruokajuomaa saada.

Ilta tuli ja vieras saapui, viinipullon kera.                          

(Myöhemmin paljastui, että varuiksi oli autoon ostettu viinipullo toisellekin jalalle ;) )

  

 Lauantai illan MENU:ssa oli:

Emännän Special Salad ja Feta-pinaattipiirakat

Valkosipuli tonnikalan ystävänä tein miehille ruokaisan salaatin valkosipuli tonnikalasta. Perus salaatti tarpeiden lisäksi salaatissa käytin cuscusia ja kurpitsansiemeniä. Salaatti oli täyttävä ja hyvä!! Salaatin arvioimme 1-10 asteikolla, 9-. Ei paha suoritus ja kommentti ”kai se salaattikin sitten voi olla hyvää” – Lämmitti kokin sydäntä.

 

Onneksi vieraamme tuli viinikaupan kautta, sillä feta-pinaattipiiraat ihan huusivat ”VIINIÄ” ja olisivatkin varmasti sopineet viininmaistajaisiin. Toki kävivät myös salaatin seuraksi tai vaikkapa juustopöytään voisin näitä tarjolle laittaa. Tosin en usko, että kovin moneen muuhun tarkoitukseen nämä sitten sopivatkaan, voimakkaiden makujen takia. Kokeilunhalu näitä piirakoita kohtaan syttyi ”iloa-leivontaan kansioistani”, joissa piirakat esiteltiin näin:

”Feta-pinaattipiiraat, tuulahdus välimereltä”

”Siivitä Kreikanmatkan muisteluhetkiä pikanteilla pikku-piirailla, joissa maistuu feta, pinaatti ja ihanasti tuoksuva basilika.”

Mikäs tämän parempi ohje virittämään mieli hetkeksi tulevaan Kreikan matkaan ja maistella tulevia hyviä makuja!! Kyllä, aikaa vielä matkaan on, mutta se tulee, päivä päivältä lähemmäksi.

Keskiarvosanaksi annoimme piirakoille 8. Vähäinen käyttötarkoitus, ja kovin voimakkaat maut, 1-2 piirakkaa kerrallaan riitti. Enempää ei edes kaivannut. Fetan, pinaatin ja basilikan ystäville todella oiva resepti!! Isäntä näihin tykästyi ja taisi sinne vatsanpohjalle useampi kuin 1-2 hävitä ;)

Näin on siis talon miehet ruokittu salaatilla ja kasvispiirakoilla, HAH, ei kovinkaan miehisellä ruualla. Täyttävää kuitenkin, uskokaa tai älkää, ja maut olivat kohdillaan! ;)

                                                Kyllä tosimiehetkin salaattia syö!!




Ps.
There is always hope, as long as we have food!

Has the water run out on earth?

Maailma melkein kaatuu käsiin ilman vettä. Tämän sain todistaa tällä viikolla, jonka todella vietin niin, ettei kotiimme tullut vettä. Muutaman päivää sujui hyvin, sitten alkoi jo hieman ahdistamaan ja tieto siitä että, viikonloppu ON PILALLA!!

 .. paitsi, että saimme veden, juuri viikonlopuksi!!! MAHTAVAA!!!

Voisi ajatella että kyllä nyt yhden viikon hyvin pärjää, ja pärjääkin. Muttei se kivaa ole. Mietitäänpä vaikka,

Mitähän ruuaksi laittaisi ja janon tullessa joisi?

Missähän sitä pesisi pyykit?

Mitenhän astioiden pesu?

Missähän sitä kävisi vessassa?

Entäs suihkussa?

Ja, voi kun rupeaa asuntokin kaipaamaan jo siivousta..  

Meillä asiat hoituivat, kiitos sukulaisten, jotka ahersivat tuolla pakkasessa tutkien missä vika piilee, kun taloon ei vettä tule ja joiden luona sai käydä itsensä pesemässä ja vettä hakemassa. Olisi sekin jo ollut karmivaa astua perjantai aamuna työpaikan ovesta sisään, käymättä KOKO VIIKKONA PESULLA. Ei tulisi kuuloonkaan.  IYH.

Epäilevänä ja suunnitelmallisena ihmisenä varauduin jo pahimpaan, että vedet eivät tule taloon vielä hetkeen. Suunnittelin jo viikonloppua pyykinpesun ja astioidenpesun merkeissä sukulaisilla. No, nyt voin viettää viikonlopun pyykinpesun ja astioidenpesun merkeissä kotona. IHANAA!

Tämän pitkän ja raskaan viikon kruunasivat isännän pitkät päivät työn parissa, liika pakkanen ulkona ja TIETOKONEETTOMUUS. Voisiko siis kuvailla tämän hetken fiilistä muuten kuin, IHANAA ETTÄ ON VIIKONLOPPU! Elämä näyttää jo paljon kivemmalta.

Lauantaiaamu, mittari näyttää jo ulkoilukeliä, asunto siistitty likaisilta pyykeiltä ja astioilta, teetä, tietokone, pitkä puhelu ystävän kanssa ja oma rauha. Tänään tästä osaa nauttia! Isännän kanssa sopimus, että isäntää ei saa herättää ennen klo 12.00. Ja tämä pitää. tietäähän sen, että sopimusta rikkomalla tiedossa on piiiiitkä päivä kiukuttelevan ärrimörrin kanssa ;) Ja sitä en toivo kenellekään ;)

 – En siis itsellenikään.

Vaikka vedet tekivät tepposet, olemme silti syöneet viikon aikana muutakin kuin pakastepitsoja. Kovasti uhosin etten ruokaa tee, kun ei astioita saa pestyä ja menemme koko viikon valmispitsoilla. PISTE. Ei se ihan näin kuitenkaan mennyt.  

Viikon alkupuolella uuniin laitoimme kanankoivet, joiden annoimme olla hieman miedommalla lämmöllä, reilut kaksi tuntia ja liha pysyi hyvän mehevänä, ei mennyt ollenkaan kuivaksi. Todella helppoa ja halpaa. Tosin ei ihan joka päivän ruokaa.

Kanojen kanssa otin kokeiluun IKEAsta ostetut röstiperunat, ja yllätyin. Todella hyvää.  Paiston peruna pihvit pannulla, juoksevassa kasvisöljy rasvassa. Rauhaksiin, käännellen välillä. Todella helpot ja sopi hyvin perinteisen riisin tilalle kanojen kanssa. Suolaa päälle olisi voinut heittää, itse en sitä pahemmin kaivannut. Muistelen röstiperuna pakkauksen hinnan olevan n. 1,40€ ja paketissa 8 perunapihviä. Käytimme yhdellä ruualla, vain puolet. Joten hinta ei mielestäni ollenkaan paha.  Jatkossakin ostettava.

Pitäisi kuulemma muistaa syödä marjoja ja hedelmiä paljon.. Meillä ei näin talvisaikaan marjoja tule popsittua kovinkaan paljon, piirakoissa ja rahkan seassa, silloin tällöin. Jälkkäriksi tein meille marjapaistoksen. Helppoa, hyvää ja terveellistä!! Menipä hyvin myös jämät aamupalana ;)

Paistokseen käytin marjoina mustikkaa, mansikkaa ja mustaherukkaa. Paistoksen hiutale kuorrutteeseen korvasin kanelin, jota usein paistoksissa käytetään, vanilliinisokerilla. Tuli kyllä hyvää! Täytyy useamminkin tehdä.  Helppo ja ihanan makean-kirpsakka. Päälle laitoimme maltilliset pienet palat vaniljajäätelöä, nams.

Isännän Isä sattui olemaan putkia tutkimassa, ja taisi hänellekkin marjapaistos maistua ;)   

 
shh.. ei voi olla totta, kyllä on. VOI EI. Isännän puhelin soi. Tästä ei seuraa hyvää.. Kello ei ole 12.          

”APUAA..” Kuuluu makkarista.

Parempi tarkistaa tilanne.

”VÄSYTTÄÄ.. KAHVIA!!”

No nyt se isäntä heräsi. Parempi lähteä kahvin keittoon ja toivoa että ärrimörri ei ole vastassa ;)

Ehkä kahvit korvaavat tilanteen, tuleehan meiltä nyt vettäkin, mistä kahvia keitellä!!

Mutta kuinka kauan?

Ps.
There is always hope, as long as we have food!

Why cant every day be like a weekend?

Miksi tuntuu, että viikonloppuisin aika juoksee?


Tämänkin viikonlopun jälkeen (niin kuin jokaisen viikonlopun jälkeen), voisi todeta että viikon loma olisi IHANA. Aina jää jotakin tekemättä ja olo, miksi en nukkunut pidempään?

Vietimme viikonlopun isännän tapaan ja viikonlopun emännän tapaan. Tai isännän tapa viettää viikonloppua olisi toki voinut olla erilainenkin, tällä kerralla se koostui töistä.. Tosin ihan omien koneiden ja tuttavien koneiden kimpussa. Emännän viikonloppuun kuului kirppari shoppailua ja IKEA-reissua, isännän tuskaillessa mukana.

Löysin kirpputori innostukseni noin viisi vuotta sitten. Ennen tätä, en kirpputoreilla juuri käynyt ja jos satuin käymään, en osannut sieltä mitään ostella. Nykyään löytyy vaikka mitä löytöjä ja kurillisesti yritän hillitä ostoskorin täyttymistä ja ostaa vain todella kivoja tai käytännöllisiä ostoja. Ja tänäänkin kori täyttyi, sopivasti, ja hyviä löytöjä löytyi. Mielestäni kirpputorit vaihtelevat laadultaan ja hinnaltaan kovasti. Itse olen tykästynyt Vantaan Lanttilaan, jossa on myynnissä hyväkuntoista ja yleensä sopivan hintaista tavaraa. Eikä vieressä oleva IKEA, ole yhtään huonompi juttu ;) Jokaisella kerralla siellä käydessämme väkeä on riittänyt. Tänään ahdistuksen kanssa jonotimme kassalle pääsyä sillä jono oli todella pitkä (Isäntä arvio jonon olevan 60 metrin pituinen, itse olen huono arvioimaan pituuksia, joten uskotaan isäntää). Ja todella olimme kirpputorilla! Emme sentään minkään ison tavaratalon ALE-myynneissä. Joten, en taida olla ainoa joka tästä kirpputori kohteesta pitää ;)

Isännän riemuksi kirppari reissu jatkui IKEA reissulla, toki kun vieressä ollaan. Ja täytyy syödä, että jaksaa shoppailla..( tai.. isännälle kerroin toki, että täytyy syödä, että jaksaa kotiin mennä..) Ja niin se auto sinne IKEAN pihaan päätyi. IKEASSA käydessämme on tavaksi muodostunut syödä IKEAN lihapullat. Itse otan rutiinin mukaisesti aina muussilla ja Isäntä ranskiksilla. Ja yleensä jopa olemme ihan tyytyväisiä valintaamme ja saamme vatsamme sopivan täyteen. Mutta tänään, EI MAISTUNUT. Ei sitten kummallekaan. Ja valitettavaa löytyy. Melkeinpä voisi palautelapun kirjoittaa.

IKEASSA käydessämme päädyimme myös IKEAN pieneen kauppaan, missä myydään ruokatuotteita. Tuskinpa ennen olemme kauppaa läpi pyörineet, mutta nyt muutaman kiinnostavaa tuotetta ajoivat meidät sinne ja jopa päädyimme ostamaan IKEA ruokaa!! Haha, jopas nyt repäisimme!! ;)

Mukaamme tuli kokeiluun pakaste tuotteista röstiperunat (vaihteluksi ranskalaisille) ja peruna-purjosipulipihvit. Lisäksi otimme kokeiluun IKEAN sipsejä, kahta eri makua. Mukaan lähti myös puolukkahillo purnukka, joka pelasti oman ruokani tänään, ehdottomasti.  

Yllätyin IKEAN hillo ja marmeladi valikoimasta, josta olisin voinut useammankin purkin ottaa mukaan, niin kuin myös mehuvalikoimasta. (puolukka-, mustikka-, seljankukkamehuja ym.) Kokeilu mielessä olisin voinut kokeilla valmista, pakaste, lohilasagnea, mutta isäntä totesi sen muistuttavan pakkauksen kuvan mukaan homeista lasagnea, joten se jäi siihen. Täytyy siis todeta että pakkauksiin ja niiden ulkonäköön IKEA voisi kiinnittää enemmän huomiota. ( Toki tämä puute näkyi sitten positiivisesti hinnassakin..)

Psst.. Ostimme myös IKEAN halpoja irtokarkkeja.. Maistuu paremmalle miltä näyttää ;)

Ainiin, lisätäkseni meidän viikonloppuun.. Meillä on myös siivottu. Niin kuin tapana on, ei tämä niin erikoinen tieto ollut, mutta odotas vain..  Tässä siivouksessa oli jotain ENNENNÄKEMÄTÖNTÄ!

..Ja tämä ei liity mitenkään aamukiukkuun, ennen siivouksen aloittamista.

..Eikä siihen ihanaan fiilikseen kun koko huusholli on siivottu.

..Vaan kyllä, nyt oli Isäntä TAAS asialla.


( Isäntä tuossa naureskeli, että tämä blogi taitaakin olla enemmän hänen dissaus bloginsa, kuin ruoka blogi. ;) Mutta hymyssä suin antoi tämänkin tänne kirjoittaa ja kuvankin laittaa. Mitäpäs se nyt minulta kieltäisi. ;) Ja minkäs sille voi että Isäntä nyt sattuu välillä olemaan paikalla, kun jotain erikoista tapahtuu..)

Eli, olin vienyt matot pihalle pakkaseen hieman raikastumaan. Tapojeni mukaan, hieman niitä kuistilla ravistelin, minkä jaksoin. Ja pyysin sitten Isäntää hakemaan matot sisälle ja satuin sanomaan, saahan niitä vielä vähän heilutella jos tahdot.. Ja hetken päästä Isäntä tuli sisälle ja ovelta kuului, ”Tää sun on pakko nähä”. Isännän kohteeksi oli joutunut eteisen kuramatto, joka muovipohjaisena mattona, oli jäätynyt aivan korpuksi pihalla. Tiedä mikä tämä isännän mattojen ravistelu taktiikka on, mutta lopputulos oli tämä:

 Ja ajatella, tuo kenkä todella on irronnut jalasta, mennyt matosta läpi ja jäänyt siihen kohtaan jumiin!!

Kyllä meidän isäntä hoitaa homman kuin homman miehen raivolla!!

Mistähän löytyisi Isännän kestäviä mattoja?



                                                                                              Kirpparilta vai IKEASTA ?

 Ps.
There is always hope, as long as we have food!

The day, when the master did not come home on time..

Se tammikuun puolenvälin päivä, kun saavuin töistä kotiin sormet kohmeessa, posket punaisina ja tietäen että isäntää ei näkyisi vielä pitkään aikaan. Talven ensimmäinen varsinainen pakkaspäivä, mittari näytti -15 astetta ja pieni viima toi todellisen talven tunnun mukanaan.. Puhelin piippasi päivän puolivaiheilla, ilmoittaen että pitkäksi menisi isännällä, jälleen kerran.  

Olen todella huono kestämään muutoksia. Ja totta kai, tämänkin päivänen isännän viivästys, olisi pitänyt ilmoittaa ”kalenterille”, eli minulle, jo kolme vuorokautta aikaisemmin. Eihän se paljon ole vaadittu? 

No realistisuus mukaan, kukapa sitä pystyy tulevaa ennustamaan ja toisaalta, yllättävät muutokset pakottavat poikkeamaan rutiineista.  Piristävää vaihtelua sekin.

Minulle se meinasi, täyttä umpikujaa.   

Pähkäilin, rupeanko blogin kimppuun, pitäisikö kenties siivoilla, telkkariakaan ei ole tullut katsottua pitkään aikaan, vai laittaisiko saunan lämpiämään, ihan vain itselleen ja kävisin rentoutumassa? Ruuan valmistus vain itselleen, ei kyllä innostanut. Muutenkin tuntui etten päässyt yllättävän muutoksen yli,  enkä osannut ratkoa umpikujaani suuntaan tai toiseen.

Lopulta ajatukset ajautuivat uuden blogi hössötyksen kimppuun ja ajatus syntyi!

Yksinäisen päivän suklaajuoma, sellaisen minä tahdon!

Miinuksena ainoastaan, mitenhän sellaisen tekisi? 

Päätin siis luoda itse ”yksinäisen päivän suklaajuoman” ja kaivelin kaapit läpi, valitsin tuotteet joita haluaisin käyttää ja aloin arpomaan mittasuhteita. Ajatuksena alun perin oli, etten blogiin reseptejä laittaisi, mutta tässä tapauksessa sen voisi jopa julkaista, täysin itse keksittyhän tämä on.

THE LONELY DAYS CHOCOLATE DRINK

2 dl maitoa

2 rkl kaakaojuomajauhetta

1/3 tl vaniliinisokeria

½ tl siirappia

6 palaa marabou domino suklaata

1 dl kahvia

Päälle

vaniljajäätelöä

kaakaojauhetta

3 palaa marabou domino suklaata

Laitoin kattilaan maidon johon sekoitin kaakaojuomajauheen vispilällä. Laitoin kattilan hellalle miedolle lämmölle. Lisäsin joukkoon sekoittaen vanilliinisokerin ja siirapin. Pilkoin kattilaan suklaan ja lisäsin viimeiseksi vastakeitetyn kahvin. Annoin lämmetä hellalla, hiljalleen sekoitellen, kunnes juoma kuumaa ja suklaa sulanut.

Valmiin juoman päälle kasasin vaniljajäätelöä, ripottelin koristeeksi kaakaojauhetta ja lisäsin vielä kolme palaa suklaata juomaan.

Nams, hyvää, makeaa ja karkottaa talven pakkaset!!

Ja simsalabim, ei edes tarvinnut opetella ennustamaan, isännältä tuli tieto, vihdoin tulossa kotia kohti. 16 tunnin päivä takana, kahden kahvikupin voimin, eli isäntä on ansainnut herkkuvuoren, kotiin tultuaan.

                                                                    Hmm.. ruvetakko ennustajaksi vai taikuriksi?

Ps.
There is always hope, as long as we have food!

Much awaited winter has arrived.. ( but in the kitchen there is summer)

Sunnuntai ja talvi on tullut! Mittari näyttää vihdoin miinusta ja lumihiutaleet leijailevat hiljalleen makuuhuoneen ikkunan takana. Voi tätä ihanaa näkyä, syksy on vihdoin ohi ja pimeyden tilalla on VALOA! 

Tämän pitkän syksyn ajaksi, on pitänyt itselleen järjestellä "selviytymiskeinoja". Tärkeimpänä selviytymiskeinona mainittakoon konvehtirasiat.  Kyllä, olen siis syönyt viimeiset kaksi viikkoa lähestulkoon pelkkää suklaata. Ja on se vaan todettava, että ei se suklaa niin pahasta ole, painokaan ei ole suklaasta järkkynyt suuntaan tai toiseen.

Meillä Isännän kanssa on oma salainen pikku konvehtirasioiden tuhoamistapa. Makoilemme sängyssä viekutusten ja suklaat on reiluuden nimessä jaettu tasan. Yhtä aikaa poimimme yhdet suklaat kerrallaan ja kaikessa hiljaisuudessa mutustelemme, kunnes hiljaisuuden keskeyttää ”vaihtasiks sä tän suklaan tohon, jos mä annan sulle tän?” Käymme siis vaihtokauppaa suklaakarkeilla ja mikä sen ihanampi tunne kuin päästä eroon siitä ”ei niin hyvästä suklaasta” ja saada se lemppari suklaa tilalle, meillä toimii! Mieli ja parisuhde kiittävät. Kiitos konvehtirasiat. Arjen pienet ilot.

Nyt kuitenkin tilanteen on muututtava, talvi on tullut ja ajassa on siirryttävä eteenpäin. Ne kymmenen konvehtirasiaa on tuhottu ja peiton alta on aika nousta ja laittaa kinkut hyllymään -> LENKILLE!!

 ( "Lenkki, mikä ihana tekosyy syödä hyvin!!")

 Eilen hyväksi todettu Sara La Fountainin resepti, innoitti kokeilemaan sunnuntain ruuan Saran kirjasta, ala sara. Ruokalistalle päätyi sinappikana, pekonivihanneksilla ja jälkiruuaksi kokeilimme Amerikkalaisia mustikkapannareita.  Kokonaisuudessaan koko ruokalista oli niin kesäinen, että auringon lämmön ja grillin tirinän lähestulkoon tunsi ruokaa tehdessään. Täydellistä grilli ruokaa! Ja päälle ihan itse poimituista mustikoista tehtyä pannaria, kesä. Sitä odotamme.

Mutta kaikki ei sujunut aivan niin kuin olisimme toivoneet ja ei kaukana ollut etteikö otsikoksi olisi tullut: DISASTER ! Sinappikanan marinadi toi mieleen aivan jotain muuta kun ruuan valmistuksen ja hajukin oli epäilyttävä. 
Ja miten olisi muussatut pannarit?
Maistuisiko?
 
Epätoivon partaalta kivuttiin kuin kivuttiinkin loistavaan lopputulokseen ja täytyy sanoa, että aivan uuteen makuelämykseen! Tapoihini kuuluu tunkea mausteita ruokaan kuin ruokaan. Tämän ruuan valmistin koskematta muihin purkkeihin ja purnukoihin kuin perus suolaan ja pippuriin. Ruuan maut olivat todella yllättävät ja hyvät! Jokainen suupala toi monta eri makua mukanaan, tämähän on aivan uutta meidän keittiössä. ;) 
Isäntäkin alkuun ihmetteli, mitä tästä puuttuu.. ”hmm.. olisiko suola? Ei, ei kyllä suola, eihän tää oikeastaan mitään kaipaa.”, mutta maku todella oli erillainen kun keittiössämme yleensä. Positiivinen kokemus, puhumattakaan pannarista!! Voikohan siitä edes puhua tai yrittää kertoa miten täydellistä SE OLI. 

Sen enempää kaartelematta, täydellinen jälkiruoka, ehdottomasti suosittelen ihan kenelle vain. Te jotka olette käyneet viikinkiravintola Haraldissa syömässä Ragnhildin rapeat räiskäleet, kyllä tämä jälkkäri voittaa sen 10/0! Isäntä ei tämän kohdalla meinannut pysyä pöksyissään ja luokitteli jälkkärin, täyden viiden tähden arvoiseksi.


Tämä blogi on tuonut meille jo nyt, tämän viikonlopun aikana ihania ruoka kokemuksia ja keittiömme on täyttynyt aivan uusilla ja ihanilla mauilla.  Tätä onnistumista ei voi seurata kuin täysi epäonnistuminen.
                                                                                       Jääkäämme odottamaan sitä!!

Ps.
There is always hope, as long as we have food!