sunnuntai 26. tammikuuta 2014

The hostess made a special salad for men..



Tätä viikonloppua olemme viettäneet kotona, täysin tyytyväisinä. Vain lenkkeily on saanut meidät liikkeelle. Keli, jolloin ulkona viihtyy, niin koirat – kuin omistajatkin. Lenkkikohteiksemme on päätynyt lähimetsän lenkki ja oman kylämme keskusta alue, kiva lenkkeillä muuallakin kuin omassa ”piha-piirissä”.


Vaikka lenkkeily onkin mukavaa ja tekee hyvää ololle ja mielelle, kyllä kunnon lenkin AINA kruunaa, lenkkikahvit. Jotka vietimme tällä kertaa kotosalla.
( Kiskalta lenkki loton vain haimme ;) )

 
Tämän kerran herkkuna oli Saksalaisten herkku, Pretzel, eli suolarinkeli. Isännälle täysin uusi juttu!! Mutta ihan mieluinen ;) Nämä pretzelit haimme valmiina Lidl:n paistotiskistä. Emme täyttäneet pretzeleitä mitenkään vaikka väliin olisikin kivasti sopinut jokin marmeladi tai vaikkapa tuorejuusto.  Kelpasi meille näinkin. 


(Te jotka ette vielä ole pretzeleihin tutustuneet, ne maistuvat aivan suolatikuille..)


Pretzeleiden kanssa joimme kuumat kaakaot, tietysti extra kermavaahdolla, nams! 


Lauantai- illaksi oli tiedossa vieras taloon. Joten, kiva syödä yhdessä ja soittoa tälle Isännän miespuoleiselle ystävälle, ”uppoaako salaatti?” Onneksi vieraamme on luokkaa ”kaikki ruoka uppoaa”, eikä kammonnut ajatusta salaatin syönnistä. Passitimme vieraan tulomatkalla alkon kautta kulkemaan, täytyyhän sitä jotain ruokajuomaa saada.


Ilta tuli ja vieras saapui, viinipullon kera.                          

(Myöhemmin paljastui, että varuiksi oli autoon ostettu viinipullo toisellekin jalalle ;) )

  
 Lauantai illan MENU:ssa oli:


Emännän Special Salad ja Feta-pinaattipiirakat


Valkosipuli tonnikalan ystävänä tein miehille ruokaisan salaatin valkosipuli tonnikalasta. Perus salaatti tarpeiden lisäksi salaatissa käytin cuscusia ja kurpitsansiemeniä. Salaatti oli täyttävä ja hyvä!! Salaatin arvioimme 1-10 asteikolla, 9-. Ei paha suoritus ja kommentti ”kai se salaattikin sitten voi olla hyvää” – Lämmitti kokin sydäntä.

 







Onneksi vieraamme tuli viinikaupan kautta, sillä feta-pinaattipiiraat ihan huusivat ”VIINIÄ” ja olisivatkin varmasti sopineet viininmaistajaisiin. Toki kävivät myös salaatin seuraksi tai vaikkapa juustopöytään voisin näitä tarjolle laittaa. Tosin en usko, että kovin moneen muuhun tarkoitukseen nämä sitten sopivatkaan, voimakkaiden makujen takia. Kokeilunhalu näitä piirakoita kohtaan syttyi ”iloa-leivontaan kansioistani”, joissa piirakat esiteltiin näin:


”Feta-pinaattipiiraat, tuulahdus välimereltä”

”Siivitä Kreikanmatkan muisteluhetkiä pikanteilla pikku-piirailla, joissa maistuu feta, pinaatti ja ihanasti tuoksuva basilika.”



Mikäs tämän parempi ohje virittämään mieli hetkeksi tulevaan Kreikan matkaan ja maistella tulevia hyviä makuja!! Kyllä, aikaa vielä matkaan on, mutta se tulee, päivä päivältä lähemmäksi.
Keskiarvosanaksi annoimme piirakoille 8. Vähäinen käyttötarkoitus, ja kovin voimakkaat maut, 1-2 piirakkaa kerrallaan riitti. Enempää ei edes kaivannut. Fetan, pinaatin ja basilikan ystäville todella oiva resepti!! Isäntä näihin tykästyi ja taisi sinne vatsanpohjalle useampi kuin 1-2 hävitä ;)
Näin on siis talon miehet ruokittu salaatilla ja kasvispiirakoilla, HAH, ei kovinkaan miehisellä ruualla. Täyttävää kuitenkin, uskokaa tai älkää, ja maut olivat kohdillaan! ;)



                                                Kyllä tosimiehetkin salaattia syö!!




Ps.
There is always hope, as long as we have food!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti