Sledding on the grass..

Laskiainen hurahti ohi - hieman erilaisena kuin aikaisimpina vuosina.

Tärkeimpänä: Ilman lunta ja LASKIAISPULLIA!!! Jostain syystä aikatauluumme ei pullien teko mahtunut ja valmiitahan en tahtonut ostaa, joten laitetaan tämä asia korvan taakse ja korjattavien asioiden listalle.

Olen nauttinut lähipäivinä: Raittiista ilmasta ja valoisuudesta.  

Ihmettelen kuitenkin tätä aikaista kevättä.. Jopa siitepölyt ovat saapuneet? Onko tosiaan niin että talvi jäi niihin muutamiin pakkaspäiviin ja lumisateisiin? Olen toki kesä ihmisenä kovinkin mieluissani tilanteesta, mutta pitkittynyttä kurakautta EN TOIVO – teettä töissäkin lisä vaivaa ;)

Tänä talvena kokematta jäi:

”Nenän punoitus ja kireä pakkanen joka palelluttaa varpaat. Illat joissa kynttilät palaa, kuuma sauna lämmittää ja ihana olo, kun päivän jälkeen saa kömpiä lämpöiseen sänkyyn. Makkaran paisto, omassa takassa. Liukastuminen. Talviurheilu. Lumityöt. JA LASKIAISPULLAT.”

Aikainen kevät sai minut suunnistamaan juures- ja vihannesosastolle, ja hakemaan ihania värejä keittiöön. Päätin tehdä kasvissosekeittoa, suuren satsin.. Josta sai pakkaseenkin omaa ”pikaruokaa”. Ja hirveä hinku tuli jo kesätoreille ja ostamaan tuoreita suomalaisia vihanneksia ja juureksia. kasvissosekeitto söi perunaa, bataattia, porkkanaa, selleriä, lanttua, naurista ja persiljaa.  Ja tulipas tehtyä paras kasvissosekeittoni, ikinä. Jopa Isäntä tykkäsi.. Tämä siis ei todellakaan ole hänen lempiruokansa.. 

Itse laskiainen meni ”talviurheilun” parissa – Salpausselän kisoissa. Ihan katsojan roolissa, ettei väärinkäsityksiä tule ;)Tosin keli ei talvinen ollut, ihana, lämmin auringonpaiste, maata näkyvillä ja mutaa joka puolella.

Salpausselän kisat on perheeni perinne – jonne kaikki kokoontuvat. Pakkaamme kaakaot laukkuun, peruukit päähän, kaiken löytyvän suomi krääsän päälle ja hyvän kisafiiliksen – siinä kaikki mitä tarvitaan.  Ja tänäkin vuonna, kisat tuli juhlittua ja monikin meistä voi todeta, että tulihan sitä pyllymäkeäkin laskettua.

Tosin innostus pyllymäen laskuun mutaisessa rinteessä ei ehkä ole paras idea.. ja täytyypä myöntää ettei tainnut kovin suunniteltua kellään meistä olla.. ;) Kuumat kaakaot ja kisafiilis – alkaa jalkakin kevenemään ja tasapaino horjumaan ;)

Meidän Isäntä, no selviytyi kisoista, tavallaan.. Oikea hölösuu kuoriutui esille ja yksi näistä mäenlaskijoista taisi todella olla meidän isäntä – kuraisesta vaatetuksesta päätellen. ;)

Kisaviikonlopun yövyimme Äitin hoivissa, jossa meille on AINA varattu oma huone, kaapit täynnä ruokaa ja koiranhoitajakin löytyy. Täyspalvelu. Kiitos siitä. Mukanamme veimme marianne-juustokakun mitä päätin kokeilla. Minttu-suklaakakkua. NAMS.

Kakku oli todella helppo tehdä ja pohja oli todella hyvänmakuinen. Mutta kakun koostumus muuten ei ollut niin mieleen. En pitänyt rakeisesta koostumuksesta, mikä johtui kakkuun  käytetystä marianne crush- rouheesta. Kakku oli ihan jees. Ei mitenkään tajunnanräjäyttävää, muttei silti tylsä. Suosittelen kuitenkin marianne keksien käyttöä juustokakku pohjiin.

 


Laskiainen vierähti.. 

Kevät tulee..  

ja rantakunto taitaa jäädä vain haaveeksi, näillä herkkumäärillä. ;)

Tärkeintä kuitenkin, Isäntä selvisi 

– Niin kisoista kuin kakustakin.

Vaatteet on pesty.

Ja pyllymäkeä laskettu.

Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

                                                                                                      Kohti vesiliukumäkiä?

 Ps.
There is always hope, as long as we have food!